Ilmiö

Numero 9 spurttaa, vastustaja jää katsomaan selkää. Numero 9 saa pallon ja harhauttaa. Kerran, toisen, kolmannenkin. Ja lopulta hänellä on tilaisuus, jota ei jätä käyttämättä. Numero 9 syöttää pallon maaliin. Veskari on voimaton. Vain katseellaan hän voi seurata, kun pallo menee takanurkkaan. Yleisö on haltioissaan, tv-vastaanottimien äärellä ympäri maailman hämmästellään: Ronaldo on tehnyt sen taas.

Se ainoa ja oikea Ronaldo. Se, joka vuoden 1994 MM-kisoissa oli teinituristina vielä Ronaldinho. Se, joka on muokannut käsitystäni jalkapallosta ja hyökkäyspelistä. Minulle Ronaldo on kaikkien aikojen hyökkääjä. Hän on se, joka antoi täyttymyksen faneilleen vuoden 2002 MM-kisoissa. Se oli Ronaldon paluu ja täyttymys, yksi monista.

Vuoden 1998 MM-kisoissa Ronaldo oli puhutuin pelaaja. 21-vuotias nuorukainen uhosi ennen turnausta voittavansa maalikuninkuuden ja johdattavansa brassit mestaruuteen. Lopulta Ronaldo teki kisoissa vain neljä maalia ja oli kuolla muutama tunti ennen loppuottelua. Epileptinen kohtaus hotellihuoneessa ja sen syyt ja seuraukset ovat edelleen mysteeri. Ehdittiin jo kuuluttaa, ettei Ronaldo pelaisi Ranskaa vastaan. Mutta polvivaivoista kärsinyt nuorukainen paikattiin väkisin kuntoon ja puudutuspiikin voimalla hän oli mukana, kun lamaantunut Brasilia nöyrtyi Zidanen edessä.

Ja neljä vuotta myöhemmin Korean ja Japanin kisoissa Ronaldo otti omansa. Hän iski kahdeksan häkkiä ja johdatti Brasilian maailmanmestaruuteen. Kaksi maaleistaan hän viimeisteli finaalissa Saksan verkkoon. Hän oli tehnyt maradonat: Ensimmäiset kisat eivät menneet suunnitelmien mukaan, mutta toiset kisat olivat hänen. Saksan kisoissa 2006 Ronaldo rynnisti MM-lopputurnausten maalipörssissä ylhäiseen yksinäisyyteensä. 15 maalia kolmessa turnauksessa.

Ronaldo on Ilmiö. Häntä on haukuttu läskiksi ja laiskaksi, mutta aina hän on saanut anteeksi osoitettuaan maagisuutensa ja armottoman maalivainunsa. Nyt Ronaldo on ilmoittanut lopettavansa komean uransa. Kiitos kaikesta, R9! Olet suuri! Olet Ilmiö!