"Guti alé, Guti alé, forza Guti! Guti alé!" laulaa Ultras Sur Vaalealle Taitelijalle, José María Gutiérrezille, todelliselle Real Madrid -ikonille, joka on ilmoittanut virallisesti lopettavansa jalkapalloilijan uransa.
Guti tullaan muistamaan timanttisesta pelisilmästään ja huikeista ratkaisevista syötöistään. It's Guti time. Naps. Vasen jalka puhuu korutonta mutta kaunista kieltään. Kaunista. Vaaleat kutrit hulmuten Guti, selässään numero 14, ottaa vieraskentällä vastaan vihamielisen yleisön vislaukset ja buuaukset. GUTI MARICÓN GUTI MARICÓN. Hinttariksi he häntä haukkuivat, kämppis-status Bibí Andersenin (Gutin transmuija?) kanssa nevö foget.
Kentän ulkopuolella Guti on tullut tunnetuksi varsinaisena tyyli-ikonina, arroganttina oman tien kulkijana, joka yllättää ja säväyttää. Ultratyylikkyys nousee esiin silloinkin, kun kokonaisuus on mauton. Kaikki annetaan anteeksi, koska kyseessä on Guti.
Gutin maagisuus tiivistyy nokka pystyssä kävelemiseen ja käsien levittelyyn. Guti on ylpeä madridilaisuudestaan. Uransa aikana hän kunnostautui haukkumalla mm. Villarrealia maalaisiksi. Mikä tietysti pitää paikkansa. Guti on kosmopoliitti pääkaupungin kasvatti, seuroista suurimman oma poika, taiteilija. Hän ei ottanut itseensä, jos häntä pilkattiin maalaisseurojen pienillä stadioneilla. Päinvastoin, hän vimmastui ja näytti taitonsa.
Guti ei ikinä ollut joukkueensa kirkkain tähti. Hän ei ikinä ollut tasaisin suorittaja. Mutta ne, jotka osaavat arvostaa Gutia ja hänen perintöään, arvostavatkin miehen taidot todella korkealle. Guti on yksi niistä pelaajista, joita kaipaan kansainvälisessä jalkapallossa. Nyt hän elää vain YouTube-videoissa, joita kaipuun keskellä voi katsella. Guti alé!
